:: wikimiki.org ::

Gloet

Gloet

Kluuvi (ruots Gloet) on Helsingin kaupallinen keskusta. Rautatieasema, pääposti, Stockmann, Sokos, Kauppakeskus Kluuvi ja pankkien pääkonttorit sijaitsevat Kluuvissa. Kulttuuripuolesta mainittakoon Yliopiston keskustakampus sekä Ateneumin taidemuseo. Alueella on 20 000 työpaikkaa ja pari sataa asukasta. Sana kluuvi merkitsee umpeutuvaa merenlahtea. Alue onkin ollut vähitellen umpeen soistuva lahti. Kadunrakennustyömailta löyhähtää edelleen mätänevän merilevän ja kaislakasojen aromi. Kluuvinlahti täytettiin 1800-luvun loppupuolella. Metrotyömaa koki kluuvin konkreettisesti Kluuvin ruhjeen kohdalla, missä ei ollutkaan vankkaa peruskalliota johon metrotunnelin porata kuten ruhjeen ympäristössä oli. Luokka:Helsinki

Postitalo

Keltainen Postitalo Helsingin keskustassa on Jorma Järven ja Erik Lindroosin suunnittelema rakennus vuodelta 1937. Alun perin se toimi Suomen postin pääkonttorina. Nykyään siinä toimii muun muassa Helsinki 10:n postikonttori, Postimuseo, kahvila, Karttakeskus, Verovirasto, Lääkäriasema ja Poste restante. Helsingin kaupunginkirjasto avasi vuonna 2005 Postitalossa Kirjasto 10 -musiikki- ja tietotekniikkakirjaston, josta löytyy myös studiotilat. Pääpostin postisali edustaa komeaa funktionalismia ja on suojelukohde. Se remontoitiin perusteellisesti 2002. Postitalon paikalla oli 1800-luvulla kaasutehdas, joka muutti myöhemmin Sörnäisiin.
- http://www.posti.fi
- http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5659 Kirjasto 10 Luokka:Helsinki Luokka:Liikerakennukset

Stockmann

Stockmann (Stockmann Oyj Abp, englanniksi Stockmann plc) on Helsingin pörssissä listattu kaupan alan yritys. Yhtiö harjoittaa vähittäiskauppaa Suomen lisäksi myös Baltian maissa ja Venäjällä. Stockmannin Helsingin tavaratalo on erittäin kuuluisa maamerkki ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus Helsingin keskustassa. Se on Pohjoismaiden suurin tavaratalo.

Historia

Stockmann-yhtiön perusti vuonna 1862 saksalainen kauppias Georg Franz Heinrich Stockmann. Yhtiön alkuna oli Stockmannin kauppahuone ja tavaratalo, joka toimi Senaatintorin varrella. 1930-luvulla Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmaan rakennetusta nykyisestä Stockmannin tavaratalosta tuli Stockmann-konsernin päämaja. Akateeminen kirjakauppa on ollut Stockmannin omistuksessa vuodesta 1930. Suomen ensimmäinen kotikäyttöinen televisio tuli myyntiin vuonna 1950. Samana vuonna Stockmannin Tampereen tavatalo avattiin. Vuonna 1982 Stockmann avasi tavaratalon Turkuun. Turun Stockmannin tavaratalossa oli Stockmannin ensimmäiset "Hullut päivät" vuonna 1986. Stockmannin ensimmäiset liikkeet avattiin Moskovassa jo vuonna 1989.Varsinainen Moskovan tavatalo avattiin vuonna 1998. Vuonna 2003 Tallinnan ja Riian tavatalot avattiin.

Stockmannin liiketoimintayksiköt

Riia
- tavarataloryhmä: 6 tavarataloa, 5 Akateemisen kirjakaupan myymälää sekä Zara- ja Stockmann Beauty -myymälöitä Suomessa. Suomen seitsemäs tavaratalo avataan syksyllä 2005 kauppakeskus Jumbossa Vantaalla. 3 tavarataloa, Zara- ja Bestseller-myymälöitä sekä boutique-myymälä Moskovassa. 2 erikoisliikettä Pietarissa. Tavaratalot Tallinnassa ja Riiassa.
- Stockmann Auto: 9 toimipistettä pääkaupunkiseudulla, toimipisteet Turussa, Tampereella ja Oulussa.
- Hobby Hall: Suomen suurin postimyyntiyritys ja johtava online-kauppapaikka, 2 myymälää Suomessa. Viron suurin postimyyntiyritys, online-kauppapaikka, myymälä Tallinnassa. Latvian suurin postimyyntiyritys.
- Seppälä: Suomen laajin muotikaupan ketju, yli 120 myymälää Suomessa. Viron laajin muotikaupan ketju, 14 myymälää Virossa. Laajenevaa toimintaa Venäjällä, Latviassa ja Liettuassa, jossa toiminta käynnistyi 2005. Aikaisemmin yhtiö omisti myös Sesto-päivittäistavarakaupat, mutta nykyään ne kuuluvat Tradekalle.

Omistus

Suurimmat osakkeenomistajat (31.3.2005): Omistajan nimi (osuus osakkeista, osuus äänivallasta) # Föreningen Konstsamfundet -ryhmä (11,4%, 15,3%) # Svenska litteratursällskapet i Finland (8,9%, 16,6%) # Niemistö-ryhmä (7,1%, 10,6%) # Etola-yhtiöt (5,3%, 7,1%) # Stiftelsen för Åbo Akademi (4,8%, 6,7%) # Samfundet Folkhälsan i svenska Finland (2,8%, 3,2%) # Jenny ja Antti Wihurin rahasto (2,4%, 2,4%) # Tapiola-ryhmä (2,3%, 0,4%) # Inez och Julius Polins fond (2,0%, 1,0%) # Wilhelm och Else Stockmanns Stiftelse (1,6%, 2,6%) # Keskinäinen Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen (1,3%, 0,3%) # Sigrid Jusélius Stiftelse (1,3%, 1,6%) # Stiftelsen Bensows Barnhem Granhyddan (1,2%, 1,6%) # Helene och Walter Grönqvists Stiftelse (1,1%, 1,7%) # Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne (0,8%, 1,0%) # Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (0,7%, 1,4%) # Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia (0,7%, 0,1%) # William Thurings Stiftelse (0,6%, 0,9%) # Nordea Henkivakuutus Suomi Oy (0,6%, 0,3%) # Valtion Eläkerahasto (0,6%, 0,1%)

Linkki

- [http://www.stockmann.fi Stockmann]
- [http://www.akateeminen.com/ Akateeminen kirjakauppa] Luokka:Kauppaketjut Luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt

Sokos

Sokos on suomalainen tavarataloketju, jolla on 20 tavarataloa ympäri Suomen. Sokoksen ostosvalikoima on runsas. Tavarataloista löytyy vaatteita, kosmetiikkaa, luontaistuotteita, jalkineita ja laukkuja, leluja, kirjoja, elokuvia ja cd-levyjä, kodin tuotteita sekä koruja ja kelloja. Tavarataloissa on myös kauneushoitoloita ja parturi-kampaamo. Valikoimat vaihtelevat tavarataloittain.

Suomen Sokokset

- Helsinki :Hakaniemi :Keskusta
- Hämeenlinna
- Joensuu
- Jyväskylä
- Kajaani
- Kotka
- Kuopio
- Lahti
- Lohja
- Mikkeli
- Mylly (Raisio)
- Pori
- Porvoo
- Rauma
- Salo
- Savonlinna
- Tampere
- Tapiola
- Wiklund (Turku) Luokka:Kauppaketjut

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto on Suomen suurin, vanhin ja monialaisin yliopisto. Yliopistolla on n. 38 000 opiskelijaa (joista 5 500 on jatko-opiskelijoita) ja 7 200 henkilökunnan jäsentä. Yliopiston toimintaa on 1990-luvulta lähtien keskitetty neljälle kampukselle: keskusta, Kumpula, Meilahti ja Viikki.

Historia

Yliopiston suora edeltäjä on 26. maaliskuuta 1640 perustettu Turun akatemia jonka perustamissanat lausui kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Suomen siirryttyä Venäjän valtaan akatemia jatkoi jonkin aikaa toimintaansa Turussa, mutta vuonna 1827 Turun palon jälkeen se käskettiin siirtymään Helsinkiin. Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa aloitti toimintansa tilapäisissä tiloissa Helsingissä seuraavana vuonna. Carl Engelin suunnittelma uusi päärakennus vihittiin käyttöön 19. kesäkuuta 1832, ja Engel suunnitteli myös muut yliopiston tärkeimmät rakennukset, kuten kirjaston (1844) ja tähtitornin (1834). Yliopisto sai nykyisen nimensä 18. helmikuuta 1919 Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Tiedekunnat

Helsingin yliopistossa on nykyisin 11 tiedekuntaa:
- biotieteellinen tiedekunta (2004)
- eläinlääketieteellinen tiedekunta (1995)
- entinen itsenäinen Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
- farmasian tiedekunta (2004)
- humanistinen tiedekunta (1992)
- entinen historiallis-kielitieteellinen osasto (1852)
- käyttäytymistieteellinen tiedekunta (2004)
- entinen kasvatustieteellinen tiedekunta (1992)
- lääketieteellinen tiedekunta (1640)
- matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1992)
- entinen fyysis-matemaattinen tiedekunta (1852)
- maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (1924)
- oikeustieteellinen tiedekunta (1640)
- teologinen tiedekunta (1640)
- valtiotieteellinen tiedekunta (1945) Filosofinen tiedekunta joka perustettiin Turun Akatemiaan 1640 oli yksi neljästä kantatiedekunnasta, siihen kuului nykyisestä humanistisesta tiedekunnasta historiallis-kielitieteellinen osasto sekä kasvatusopin osasto. Myös matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta kuului filosofiseen tiedekuntaan. Filosofinen tiedekunta lakkautettiin 1992 ja oppiaineet jaettiin uusiin tiedekuntiin. Jäänteenä filosofisen tiedekunnan ajasta opiskelijat ovat filosofian ylioppilaita ja moni tutkintonimike on edelleen filosofia-alkuinen (Filosofian kandidaatti (->1992), Filosofian maisteri tai lisensiaatti sekä Filosofian tohtori). Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa toimii 15 osakuntaa. Osakuntalaitos tuli Suomeen pian sen jälkeen kuin Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun. Nykyään osakunnan juridinen asema on Helsingin yliopiston 15 osakunnalla ja Teknillisen Korkeakoulun ruotsinkielisellä osakunnalla.

Hallinto

Helsingin yliopiston korkein päättävä elin on konsistori, jossa ovat edustettuina tiedekuntien dekaanit sekä vuoden 1991 hallinnonuudistuksesta lähtien myös opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa kuin professoreita. Yliopiston korkein johtaja on yliopiston kansleri, jolla on oikeus olla läsnä valtioneuvoston niissö istunnoissa, joissa käsitellään Helsingin yliopistoa. Tämä oikeus on perustuslaissa ja seurausta yliopiston autonomiasta.

Aiheesta muualla

- [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston kotisivut]
- [http://www.halvi.helsinki.fi/museo/Historia.htm Helsingin yliopiston historia yliopiston sivuilla]
- [http://www.helsinki.fi/hyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kotisivut]
- [http://www.lib.helsinki.fi/ Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto] Luokka:Helsingin oppilaitokset
- ms:Universiti Helsinki

Ateneum (museo)

Tämä artikkeli kertoo museosta, antiikin Ateneumit katso Ateneum (antiikki) Ateneum on Theodor Höijerin piirustusten mukaan rakennettu, Helsingissä Rautatientorin varrella oleva kuvaamataiteille pyhitetty rakennus. Se valmistui vuonna 1887. Nykyisin Ateneumissa toimii valtion taidemuseo.

Arkkitehtuuri

Ateneumin fasadi on koristeltu veistoksin ja korkokuvin jotka sisältävät runsaasti symboliikkaa. Pääovien yläpuolella toisessa kerroksessa on kolmen kuuluisan antiikin taiteilijan, arkkitehti Bramanten, taidemaalari Rafaelin ja kuvanveistäjä Feidiaan rintakuvat. Niiden yläpuolella kolmannessa kerroksessa on neljä päätykolmiota kannattelevaa naishahmoa eli karyatidia jotka symboloivat neljää taiteen klassista lajia: arkkitehtuuria, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja musiikkia. Fasadi huipentuu päätykolmion veistosryhmään jossa Taiteen jumalatar siunaa eri taiteenalojen tuotteet. Kaikki nämä veistokset ovat Carl Sjöstrandin käsialaa. Julkisivun toisen kerroksen ikkunoiden väleissä on suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita esittäviä korkokuvia jotka on veistänyt Ville Vallgren. Päätykolmiossa veistosryhmän alapuolella lukee kultaisin kirjaimin latinankielinen lause Concordia res parvae crescunt ("Sovussa pienet asiat kasvavat"). Lauseella katsotaan yleensä viitattavan Suomen taidepiirien pitkään kamppailuun taideakatemian saamiseksi.

Aiheesta muualla

- [http://www.ateneum.fi/ Ateneumin taidemuseo]
- [http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/237 Julkisivu pohjoiseen]
- [http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/238 Julkisivu länteen] Luokka:Helsingin museot Luokka:Suomalaiset rakennukset Luokka:Taidemuseot ja -galleriat

1800-luku

Tärkeitä tapahtumia

- 1803–1815: Napoleonin sodat, Napoleon valloittaa suuren osan Eurooppaa.
- 1809: Aleksanteri I liittää Suomen Venäjään.
- 1815: Wienin kongressi
- Orjuus päättyy Britannian siirtomaissa ja Amerikassa.
- Viktoriaaninen aika 1837–1901: Yhdistynyt Kuningaskunta on Euroopan johtava mahti.
- Kiinan oopiumsodat (ensimmäinen 1840 ja toinen 1856) johtivat Kiinan heikentymiseen
- 1848: Hullu vuosi Euroopassa. Vallankumouksia lähes joka maassa. Karl Marx kirjoittaa Kommunistisen manifestin
- 1854–1856, Krimin sota.
- 1859 Charles Darwin julkaisee teoksensa Lajien synty evoluutiosta.
- 1861–1865 Yhdysvaltain sisällissota
- 1866: Meiji-restauraatio Japanissa
- 1866: Itävalta-Unkari muodostetaan.
- 1869: Suezin kanava avataan.
- 1870–1871: Saksan-Ranskan sota, Saksa yhdistyy Preussin johdolla.
- Italia yhdistyy
- 1877 Belgian kuningas Leopold II ostaa suuren alueen Afrikkaa, josta muodostetaan Kongon vapaavaltio.
- 1898: Yhdysvaltain-Espanjan sota lopettaa Espanjan suurvalta-ajan ja korostaa Yhdysvaltain sotilaallista mahtia Amerikoissa.
- Teollinen vallankumous jatkuu: käyttöön rautatiet, lennätin ja puhelin.
- Muuttoliike Euroopasta Yhdysvaltoihin. Australiasta ja Yhdysvalloista löydetään kultaa.

Merkittäviä henkilöitä

Hallitsijoita

- Aleksanteri I
- Napoleon Bonaparte
- Otto von Bismarck, saksalainen poliitikko
- Giuseppe Garibaldi, Italian yhdistäjä
- Viktoria
- Mutsuhito, Japanin keisari

Poliittisia henkilöitä

- Karl Marx, poliittinen filosofi
- Benjamin Disraeli
- J. V. Snellman

Yhteiskuntatieteilijöitä

- Alfred Marshall, kansantaloustieteilijä
- John Stuart Mill, taloustieteilijä ja filosofi

Tiedemiehiä

- Charles Darwin, biologi
- Gregor Mendel, biologi
- Thomas Alva Edison, keksijä
- Louis Pasteur, biologi
- Henri Becquerel

Keksintöjä

- Auto
- Elokuva
- Höyryveturi ja rautatie
- Lennätin
- Puhelin
- Sähkövalo
- Valokuvaus
- Radio Luokka:1800-luku als:19. Jahrhundert zh-min-nan:19 sè-kí ko:19세기 ja:19世紀 simple:19th century th:คริสต์ศตวรรษที่ 19

Metro

:Ilmaisjakelulehdestä katso Metro-lehti. Metro-lehti Metro on julkisen liikenteen ja kaupunkiraideliikenteen muoto, jossa sähköjunat kulkevat muusta rautatieverkosta erillään tiheällä vuorovälillä. Metrot kulkevat usein tunnelissa maan alla, jolloin niistä voi myös käyttää nimitystä maanalainen juna. Metro tarjoaa julkisen liikenteen muodoista korkeimman matkustajakapasiteetin ja vie vähiten tilaa, on kallis rakentaa mutta edullinen liikennöidä. Automatisoitua metroa kutsutaan automaattiradaksi

Historia

Maailman ensimmäinen maanalainen metro, London Metropolitan Railway avattiin Lontoossa vuonna 1863. Vetovoimana käytettiin höyryvetureita. Lontoon lisäksi muun muassa Pariisi, Moskova ja Tokio ovat kuuluisia laajoista metroverkoistaan.

Metro Suomessa

Suomen ainoa metro on vuonna 1982 avattu Helsingin metro. Maanalaisia esikaupunkiratoja suunniteltiin Helsinkiin ensimmäisen kerran 1910-luvulla, kun Eliel Saarinen julkisti Suur-Helsingin asemakaavaluonnoksen. Nykyinen Helsingin metro pohjautuu 1960-luvulla toimineen metrotoimikunnan laatimiin suunnitelmiin, ja metron rakentamispäätöksen teki Helsingin kaupunginvaltuusto v 1969. Helsingin metro käsittää toistaiseksi vain yhden itä-länsisuuntaisen metrolinjan kaksine haaroineen ja 16 asemaa, ja on varsin pieni verrattuna useimpiin kansainvälisiin metroverkostoihin. Mahdolliset laajenemissuunnat ovat Espooseen, ns Länsimetro sekä pohjoiseen Viikkiin ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Myös Tampereelle suunnitellaan metronomaista pikaraitiotiejärjestelmää, jossa rautatiehen yhdistetty verkko kulkisi maan alla ja jatkaisi matkaansa myös lähikuntiin. Suomen lähialueille metrojärjestelmiä on rakennettu muun muassa Pietariin, Tukholmaan, Osloon ja Kööpenhaminaan.

Kuvia maailman metroista

Katso myös

- [http://www.metros.hu/ METROS - About Budapest Metro]
- [http://www.urbanrail.net Robert Schwandlin metrosivu Urbanrail.net]
- Liikenne Luokka:Liikennevälineet Luokka:Metroliikenne Luokka:Joukkoliikenne ja:地下鉄 zh-tw:城市軌道交通系統

Koscher

Kosher (כשר), är för judar den mat som av kashrut (כשרות, en del av halakha) angivits som tillåten ur religiös synpunkt. Mat som är religiöst otillåtlig är däremot treifah (treif, טרפה). Sistnämnda term härstammar från ett ord för djur som slaktats efter att ha blivit slagna av rovdjur. De grundläggande reglerna inom kashrut finns i Tredje Mosebok. De har sedan utvecklats i muntlig tradition, Mishnah och Talmud. Bland reglerna för kosher finns t.ex. förbudet mot att använda samma matlagningskärl för kött- och mjölkprodukter, vilket går tillbaka till ett ställe i Bibeln, där människorna förbjuds "koka killingen i sin moders mjölk". Vidare är i allmänhet skaldjur förbjudna som föda, och kött får endast ätas om det producerats vid rituell slakt, skäktning, vilket innebär att djur avlivas utan bedövning genom att halspulsådern skärs av. Judisk rituell slakt är i Europa förbjuden i Norge, Sverige och Schweiz av hänsyn till djurskyddet.

Se även

- Rituell renhet
- Orena djur
- Halal

Referenser

- James M. Lebeau, The Jewish Dietary Laws: Sanctify Life, United Synagogue of Conservative Judaism, New York, 1983
- Samuel Dresner, Seymour Siegel and David Pollock The Jewish Dietary Laws, United Synagogue, New York, 1982
- Isidore Grunfeld, The Jewish Dietary Laws, London: Soncino, 1972
- Isaac Klein, A Guide to Jewish Religious Practice, JTSA, 1992
- Shechita: Religious, Historical and Scientific Perspectives, Munk, Feldheim Publishers, New York, 1976

Externa länkar

- Hur man iakttar kosher
- [http://www.chabad.org/library/article.asp?AID=113424 Kosherguide]
- [http://www.kosherquest.org/html/Reliable_Kosher_Symbols.htm Koshersymboler]
- Om rituell slakt
- [http://www.grandin.com/ritual/kosher.slaugh.html Studier om lidande under rituell slakt]
- [http://www.jtsa.edu/news/jtsmag/9.2/forum.shtml Judisk debatt om vilka produktionsmetoder som är kosher]
- [http://web.archive.org/web/www.swissnews.ch/topstory/02/topstoryapril02.html Förbudet mot kosher i Schweiz]
- [http://www.viva.org.uk/Viva!%20Campaigns/Slaughter/goingforthekill2.htm Kampanj mot rituell slakt]
- Pesach
- [http://www.rabassembly.org/info/pesahguide/ Rabbinical Assembly Passover guide]
- Blandade länkar
- [http://web.archive.org/web/20030424111703/schwartz.enviroweb.org/view-torah.html Torah och vegetarisk kost]
- [http://www.kashrut.com/agencies/ Kashrut Certification Agencies] Kategori:Judisk mat kategori:Kosthållning ja:カーシェール

kultura tapety na pulpit Doda i Virgin bia�ko hosting

:: RELATED NEWS ::

Zucor
Fondateur de la Paramount en 1913, Adolph Zukor (1873-1976) est un magnat du film qui contribua grandement à la légende d'Hollywood. ---- Né à Ricse en Hongrie un 7 janvier au temps de l'Read More...

Monsols
Catégorie:Commune du Rhône Monsols est une commune française, située dans le département du Rhône et la région Rhône-Alpes. Ses Catégorie:Yvelines catégorie:Liste de personnalités politiques françaises
- Jean-Paul Huchon, président du Conseil régional d'Île-de-France, maire-adjoint de Conflans-Sainte-Honorine
- jeu de tir à la première personne créé par id Software en 1999. Le jeu organise des combats de gladiateurs du futur, soit contre des robots (appelés bots) contrôlés par l'ordinateur, soit contre d'autres joueurs via Internet.

Histoire

La musique d'ambiance est de Sonic Mayhem et de Front Line Ass

Gloet

Postitalo

Stockmann

Historia

Stockmannin liiketoimintayksiköt

Omistus

Linkki

Sokos

Suomen Sokokset

Helsingin yliopisto

Historia

Tiedekunnat

Hallinto

Aiheesta muualla

Ateneum (museo)

Arkkitehtuuri

Aiheesta muualla

1800-luku

Tärkeitä tapahtumia

Merkittäviä henkilöitä

Hallitsijoita

Kirjailijoita

Taiteilijoita

Filosofeja

Poliittisia henkilöitä

Yhteiskuntatieteilijöitä

Tiedemiehiä

Keksintöjä

Metro

Historia

Metro Suomessa

Kuvia maailman metroista

Katso myös

Koscher

Se även

Referenser

Externa länkar

Histoire